Karjalankannaksen haara
Järveläinen, ikivanha äyrämöis-sukunimi
Muolaasta Karjalankannakselta
Kannakselainen Järveläinen-sukunimi on vanha talonpoikaisnimi.
Suvun sukunimi on syntynyt asuinpaikan mukaan järven rannalla sijainneen asunnon nimestä,
joka on ollut Järvelä ( Kustaa Vilkuna).
Talosta lähteneitä on alettu kutsua Järveläisiksi.
- Nimi Järveläinen esiintyy tähänastisten tietojen mukaan ensi kerran äyrämöisten
asuinalueella Karjalankannaksella, silloisessa Suur-Äyräpään kihlakunnassa,
jonka asutuksen ydinalue sijaitsi Muolaanjärven ja Äyräpäänjärven välisellä,
jo kivikaudella asutulla alueella. Asiakirjoissa nimi Järveläinen esiintyi
aikansa tapaan kirjoitetussa muodossa Iärffwelaeynen; 1516 Per Iärffwelaeynen,
joka asui Kallaisissa.
- Suur-Muolaan talonpoikien luettelossa mainitaan vuonna 1543 Per Irffewelaynen.
Vuonna 1551 määrättiin maavero ns. MÅL-mittauksen jälkeen. Samaan aikaan muodostettiin
uudistiloja venäläisten v.1542 tuhoamille alueille verohelpotuksin. Tältä ajalta
löytyy Erick Jerffuelenn ( Järveläinen ) Kuujärveltä Hän osallistui 1/3 veronmaksuun
Kämäräisen ja kolmannen uudisasukkaan kanssa.
- Vuonna 1566 mainitaan myös Erick Jerffuelenn, joka asui Vuotjärven pohjoisrannalla
Hanttulan kylässä.
- Vuodelta 1556 on asiakirjatieto myös Viipurinlinnan Järveläisestä: Oluff Jerffuile
ja Viipurin pitäjässä 1561 Anders Järffuelains.
- Järveläisiä mainitaan asuneen myös Ikolan Järvelässä Kivennavalla sijaitsevan
Ikolanjärven rannalla.
- 1601-1602 talonpoikien luettelossa esiintyy Erick Jerffuelenn. Ruotulaitoksen
muuttuessa vuonna 1642 ilmestyy ajan dokumentteihin Henrik (Heikki) Järveläin
( Järveläinen) Ikolasta. Vuonna 1642 ryhmitettiin taloja aikaisemmasta poiketen
ruotuun. Ruotuun kuuluin 3-4 taloa, jotka yhdessä palkkasivat sotilaan ja hevosen
kruunulle. Ruotu hankki torpan ja maa-alueen sotilaalle ja hänen perheelleen, maksoi
sotilaalle vuosipalkkaa ja huolehti hänen elatuksestaan sekä vaatetuksestaan.
Ikolan Heikki Järveläinen osallistui yhdessä Juho Kuisman, Yrjö Savolaisen ( Vuottaalta)
ja Pietari Akkasen (Uudeltakirkolta) kanssa ruotusotilaan Matti Matinpoika Motterin
palkkaamiseen.
- 1661-1741 eli Muolaassa Nurmis-kylässä Yskjärven rannalla Anders ( Antti) Järveläinen,
jonka puumerkki löytyy ajan dokumenteista; tämä puumerkki esiintyy nyt suvun eri haaroihin
ja nykyaikaan luovasti sovellettuna Järveläisten sukuseuran logossa.
- Järveläinen-sukunimi kuuluu tutkijoiden mukaan vanhoihin äyrämöissukujen nimiin.
Tiettävästi äyrämöissuvut, ns. vanha kansa, on asunut alueella, jota kutsuttiin Äyräpään
seläksi (alue kulkee läpi Karjalan kannaksen) jo ennen Pähkinäsaaren rauhaa (1323).
- Kannaksen Järveläisten uskonto muotoutui vallan vaihtumisen mukaan: ennen Pähkinäsaaren
rauhaa kreikkalaiskatolisia (Venäjän vallan aika), vallan vaihtuessa Ruotsille roomalaiskatolisia
ja Kustaa Vaasan ajasta luterilaisia, lukuunottamatta Muolaassa sijaitsevaa Kyyrölän kylää,
jossa asui talvisotaan asti Venäjältä tulleita ortodokseja, ”potintekijöitä”.
- Sukunimi suojattiin vuonna 1934. Silloin Järveläisiä oli 1097 henkilöä.
- Kannaksen Järveläiset joutuivat evakkoon, jättämään kotinsa kahteen kertaan ( talvisodan
alkaessa väliaikaisesti, jatkosodan jälkeen lopullisesti). Muiden siirtokarjalaisten tapaan he ovat
asettuneet uusille kotipaikoilleen eri puolille Suomea.
Järveläisen sukuun kuuluvia sukuhaaroja: