IN MEMORIAM

Pentti Jaatinen Sukututkijamme
Pentti Jaatinen
in memoriam

s. 6.3.1940 Alaveteli
k. 16.2. 2006 Forssa



Sukuseuramme sukututkija Pentti Jaatinen, synt. 6.3.1940, menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Forssassa 16. helmikuuta 2006.


Pentti oli karjalaispoika, joka lähti evakkoon jo ennen syntymistään Sortavalan saaristoon kuuluneesta Mäkisalon saaresta, Impilahden pitäjästä. Lapsuutensa Pentti vietti Muuruvedellä Savossa, suuren perheen nuorimmaisena.


Pentti kävi läpi pitkän linjan koulutien: Jyväskylän ammattikoulun ja Helsingin teknisen koulun ja –opiston sähkö- ja elektroniikkalinjan jälkeen hän suoritti diplomi-insinöörin tutkintonsa työn ohessa Helsingin TKK:ssa. Hänen pisimmäksi työrupeamakseen muodostui Jokioisten Radiotarkkailuaseman päällikkyys. Eläkkeellä Pentti ehti olla vähän yli kaksi vuotta.


Pentti Jaatinen oli sukuseuramme alkuunpanijoita, yhdessä nyt samana vuonna pois nukkuneen seuramme kunniajäsenen, Helvi Jauhiaisen (o.s. Järveläinen) kanssa. 1990-luvun alkupuolella Pentti alkoi tutkia vaimonsa Oilin (o.s. Järveläinen) sukua ja hankki sitä varten Muolaan seurakunnan mikrokortit. Sitä ennen hän oli tutkinut omaa sukuaan ja tutustunut sukuseurojen toimintaan.


Pentti Jaatinen teki korvaamatonta ja palkatonta työtä sukuseuramme sukututkijana heti seuran perustamisesta lähtien, saaden Karjalan ja Savon Järveläisiä kokoon n. 3000 nimeä. Valmiiksi rakennettuja sukuketjuja syntyi runsaasti, mutta paljon jäi vielä kesken, mm. Mikkelin Maakunta-arkiston sukuaineiston tutkiminen. Tutkimustyönsä lisäksi Pentti hoiti mm. seuran rekisteröinnit, sääntömuutosasiat ym.; useissa järjestöissä toimineena hän tunsi lain koukerot ja osasi ottaa niistä selvää.


Luonteeltaan Pentti oli isänmaallinen, oikeudenmukainen, tarkka ja perusteellinen. Myös sukututkimuksessa tutkittavien henkilötietojen piti täsmätä monesta luettelosta ennen kuin hän hyväksyi ne.


Pentti Jaatinen oli suvun ”yleismekaanikko”. Hän hallitsi sähkö- ja elektroniikka-alan laitteet yhtä lailla kuin muut kodinkoneet. Jo 13–vuotiaana hän korjaili naapureiden radioita. Omia perinnetarinoitaan ”kertomuksia elämäni helminauhasta” hän oli kirjoittanut muistiin tietokoneelle. Sieltä löytyi monenlaisia pikkupoikien kepposia. Poikamaisen innostumisen uusiin asioihin Pentti säilyttikin läpi elämänsä. Maatalon pojalta sujuivat myös pelto- ja metsätyöt; Pentti kantoi huolta Oilin ja tämän sisarusten Someron maatilasta.


Mieluisia harrastuksia Pentillä oli sukututkimuksen lisäksi useita. Hän oli mm. Forssan Seudun Karjalaseuran istuva puheenjohtaja. Rotarytoiminnasta hänelle myönnettiin PH-mitali. Yksi tärkeimmistä harrastuksista oli maanpuolustustoiminta reserviläisten kanssa. Tästä toiminnastaan hän sai Reserviläisliiton kultaisen ansiomerkin. Harrastuksiin kuuluivat myös luonto, musiikki, hiihto, lukeminen ja valokuvaus.


Lapin sekä Karjalan matkailu kuuluivat Pentin lähes jokavuotiseen ohjelmaan, Lapissa kalastus- ja vaellusretkiä kertyi yli 40. Työ- ja opintomatkojen merkeissä hän kiersi maapallonkin pariin kertaan.


Pentti jätti jälkeensä korvaamattoman aukon sukuseuraamme. Perhe menetti turvallisen, rakastavan, kaikessa auttavan puolison ja isän, sisarukset tukea antavan veljen, lähisuku ja ystävät tieto- ja taitoniekan, johon voi aina luottaa.


Pentin saatteli viimeiselle matkalle laaja sukulais- ja ystäväjoukko. Hänen muistoaan kunnioittivat myös Suomen, Forssan Seudun Karjalaseuran ja Reserviläisten liput airueineen.



Helvi JauhiainenKunniajäsenemme
Helvi Jauhiainen
in memoriam

s. 5.6.1923 Muolaa, Ylä-Kuusaa
k. 16.7. 2006 Hyvinkää




Helvi Jauhiainen , o.s. Järveläinen kuoli pitkällisen sairauden murtamana 16.7. Hyvinkään terveyskeskuksen sairaalassa.


Helvi syntyi 83 vuotta sitten Karjalankannaksella , Äyräpään järven rantamilla, Muolaan Ylä-Kuusaassa. Helvin nuoruuden katkaisi armottomasti sota. Se myös ohjasi hänen myöhemmän elämänsä suunnan, yhdessä aviopuolison, Viipurista kotoisin olevan Martti Jauhiaisen kanssa. Jatkosotavuodet kuluivat Helvillä rintamalla kenttäsairaalan lääkintälottana.


Sodan jälkeen nuori aviopari sekä Viipurissa syntynyt tytär muuttivat Martti Jauhiaisen viipurilaisperheen mukana Uuteenkaupunkiin. Tulevaisuuden rakentaminen alkoi. Martti oli suunnitellut elämäänsä ja kouluttanut itseään ennen sotia mielessään kaupallinen ala. Helvistä hän sai rohkean ja ahkeran kumppanin. Niinpä perhe muutti vuonna 1947 Hyvinkäälle, vahvasti kasvavaan teollisuuskaupunkiin.


Jo kohta pariskunnalla oli kolme lasta, talo, kuorma-auto, osakkuus kalakaupassa sekä muutamia vuosia myöhemmin voimakkaasti kasvava vähittäisliike, sen ajan todellinen yleistavaratalo, mistä myytiin lähes kaikkea mahdollista maidosta rakennustarvikkeisiin. Liiketoiminta laajeni, perustettiin tekstiilimyymälöitä Hyvinkään lisäksi Riihimäelle, Vantaalle ja Espooseen.


Työnsä ohessa Helvi suoritti diplomikauppiaan tutkinnon ja osallistui aktiivisesti harrastus- ja yhdistystoimintaan. Hän kuului Hyvinkään Nuoren Voiman Liiton perustajajäseniin, osallistui itse mm. kynäilijä- ja lausuntapiireihin saavuttaen menestystä harrastuksissaan. Näiden harrastustensa lisäksi hän toimi aktiivisesti Hyvinkään karjalaisissa, ensin puheenjohtajana, myöhemmin kunniapuheenjohtajana. Hän oli avainhenkilö perustettaessa Hyvinkäälle Rintamanaisten yhdistystä ollen myös yhdistyksen puheenjohtaja. Sotaveteraaniasia oli Helville sydämen asia ja hän oli yksi heistä, joiden sisukasta työpanosta tarvittiin, että Hyvinkäälle saatiin veteraaneille oma palvelutalo.


Loimaan kotiteollisuuskoulun käyneenä käsityö kuului myös Helviä rentouttaviin harrastuksiin. Hänen käsistään on syntynyt mm. Hyvinkään veteraanitalon ruokasalin seinällä oleva ryijy. Helvin kirjallisista töistä mainittakoon lukemattomien runojen lisäksi Hyvinkään karjalaisten 50-vuotishistoriikin kokoaminen sekä Äyräpään järven rannalla sijaitsevan Ylä-Kuusaan kansakoulupiirin kerhon julkaiseman, kaksiosaisen kyläkirjan toimitus- ja kirjoittajapanos. Helviä oli siunattu ainutlaatuisella muistilla sekä poikkeuksellisilla kertojanlahjoilla. Yhtenä tärkeimpänä tehtävänään hän piti perinteen siirtämistä tuleville sukupolville. Sukuseuratoiminnan ja sukututkimuksen lisäksi hän kuului Suomen Kansanrunousarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arvostamiin ja palkitsemiin perinteenkantajiin, jotka toimittivat jatkuvasti sekä nauhoitettua että kirjoitettua perinnetietoa julkaistavaksi ja tutkijoiden käyttöön.


Eri tahot ovat muistaneet Helviä ansiomerkein; hänelle on myönnetty mm. Jatkosodan muistomitali, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ansioristi, Karjala-liiton kultainen ansiomerkki, Karjalaisen kulttuurin ansiomerkki ja Suomen rintamanaisten liiton ansioristi. Helvi Jauhiaisessa menetimme sukuseuramme perustaja- ja kunniajäsenen, ennakkoluulottoman, työhön ja ihmisen omiin mahdollisuuksiin vaikeissakin olosuhteissa vahvasti uskovan , isänmaallisen ja yritteliään, monipuolisesti lahjakkaan luovan persoonan sekä rakastettavan puolison, äidin, mummin ja isomummin.


Marja-Leena Latostenmaa